Osteoporoosi ja vähentynyt luuntiheys – luukato / lisääntynyt luunmurtumaherkkyys "tuki" homeopatia Dr. Banerjin mukaan

Dr. Banerjin protokollat

Osteoporoosi ja vähentynyt luuntiheys – luukato / lisääntynyt luunmurtumaherkkyys

Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luumassa ja luun laatu vähenevät. Tämän seurauksena luut tulevat yhä epävakaammiksi ja voivat murtua jo vähäisestä kuormituksesta tai lievästä kaatumisesta.

Vähentyneen luuntiheyden esiastetta eli lievempää muotoa kutsutaan osteopeniaksi.

Mitkä sairaudet ja muutokset kuuluvat tähän alueeseen?

Luuston vakauden eli luun aineenvaihdunnan tärkeisiin häiriöihin kuuluvat:

• Osteoporoosi

• Osteopenia

• ikään liittyvä luukato

• postmenopausaalinen osteoporoosi

• kortisonin aiheuttama osteoporoosi

• sekundaarinen osteoporoosi muiden sairauksien yhteydessä

• osteomalasia, joka johtuu häiriintyneestä luun mineralisaatiosta

• D-vitamiinin puutos

• kalsiumin ja fosfaatin aineenvaihdunnan häiriöt

Osteoporoosi ja osteomalasia eivät ole sama asia: osteoporoosissa vähenevät ennen kaikkea luumassa ja -rakenne, kun taas osteomalasiassa on luun riittämätön mineralisaatio.

Miten osteoporoosi syntyy?

Luuta muodostuu ja hajoaa koko elämän ajan. Jos luun hajoaminen on pidemmän aikaa vallitsevaa, luun lujuus heikkenee.

Tärkeitä riskitekijöitä ovat:

• korkeampi ikä

• vaihdevuodet ja estrogenin puutos

• suvussa esiintyvä taipumus

• liikunnan puute

• alhainen paino

• riittämätön kalsiumin ja D-vitamiinin saanti

• tupakointi

• runsas alkoholinkäyttö

• tietyt hormonaaliset sairaudet

• krooniset suolistosairaudet, joihin liittyy heikentynyt ravintoaineiden imeytyminen

• krooniset munuaisten tai maksan sairaudet

• tietyt lääkkeet

Kortisoni tärkeänä riskitekijänä

Pitkäaikainen hoito glukokortikoideilla eli kortisonilla on yksi tärkeimmistä sekundaarisen osteoporoosin syistä. Riski riippuu muun muassa annoksesta ja hoidon kestosta.

Pitkäaikaisen systeemisen kortisonihoidon yhteydessä henkilökohtainen osteoporoosiriski olisi siksi arvioitava varhaisessa vaiheessa.

Mitä oireita voi esiintyä?

Osteoporoosi aiheuttaa aluksi usein ei lainkaan vaivoja. Kipuja ilmaantuu usein vasta, kun luunmurtumia on jo syntynyt.

Tyypillisiä seurauksia voivat olla:

• nikamien murtumat

• selkäkivut

• pituuden menetys

• lisääntyvä kumaraselkäisyys

• reisiluun kaulan murtuma

• ranteen murtuma

• luunmurtumat jo vähäisten kaatumisten jälkeen

Myös nikamat voivat painua kasaan huomaamatta.

Diagnoosi

Osteoporoosiriskin arvioinnissa voidaan käyttää muun muassa:

• henkilökohtaisten riskitekijöiden kartoitus

• luuntiheyden mittaus DXA-menetelmällä

• röntgenkuvaus, jos epäillään nikamamurtumia

• verikokeet sekundaaristen syiden etsimiseksi

• tilanteen mukaan D-vitamiini, kalsium, fosfaatti ja muut luun aineenvaihdunnan parametrit

Hoito ja ehkäisy

Tavoitteena on säilyttää luuston vakaus ja erityisesti estää luunmurtumat.

Tärkeitä toimenpiteitä ovat:

• säännöllinen fyysinen aktiivisuus

• lihas- ja voimaharjoittelu

• riittävä kalsiumin saanti

• riittävä D-vitamiinin saanti

• kaatumisten ehkäisy

• tupakoinnin lopettaminen

• runsaan alkoholinkäytön välttäminen

Kohonneen murtumariskin yhteydessä voidaan tarvita erityisiä osteoporoosilääkkeitä. Tilanteen mukaan kysymykseen tulevat esimerkiksi bisfosfonaatit, denosumab tai luuta muodostavat hoidot.

Homeopatia Dr. Banerjin mukaan

Homeopatiassa Dr. Banerjin mukaan erilaisiin luuston ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin käytetään Banerjin protokollien mukaisesti määritettyjä homeopaattisia lääkeaineita ja potensseja.

Homeopaattisten lääkeaineiden luotettavaa luuntiheyden lisäämistä tai osteoporoottisten luunmurtumien estämistä ei ole tieteellisesti osoitettu. Siksi tarpeellista osteoporoosin diagnostiikkaa ja spesifistä lääkehoitoa ei pidä korvata tai viivyttää.

Tärkeä huomautus

Äkillisesti ilmaantuvat voimakkaat selkäkivut ilman tunnistettavaa syytä, selvä pituuden menetys tai kivut vähäisen kaatumisen jälkeen voivat viitata osteoporoottiseen murtumaan, ja ne olisi selvitettävä lääkärissä.

Erityisesti pitkäaikaisen kortisonihoidon yhteydessä osteoporoosiriski olisi otettava huomioon varhaisessa vaiheessa.

Tämän sivun tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedottamiseen, eivätkä ne korvaa lääkärin neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa.

Ainesosat: Symphytum off., Calcarea phosphorica, Hypericum